Mä liikun liitäen kevyenä raskaassa ilmassa, väsyneitä kasvoja vastassa
ja mul on kysymykset matkassa, iha vaa jos tarttee vastauksia ratkasta
Meidän tulis olla yhtä enemmän
Ilmasta ajatukset, kirkastaa vedellä
Keretä enemmän mut edetä vaa ihan rauhassa
ku kiiressä voi havahtuu yksin ja kaukana
Sielu on tuntematon aine
Hei, mitä kuuluu mä haluun kuulla kaiken
ei me katottas kelloa ellei aika lennä
tuulen mukana, tuu mukaan mun tarvii mennä
Ei vielä katkastas yhteyttä
en löydä tarpeeksi muistikuvii meistä yhdessä
Maailma pyörii ja auttamatta jatkaa
Älä mene kauemmas, mennään samaa matkaa

refrain:
Eteenpäin hukkuneena tuulessa
eikä kai sitä suuntaa pysty muunnella
Mä tiedän hyvin mitä lupasin
Hyppäsin kyytiin, mut sit mä nukahdin
Kun avasin silmät, sinä olit vastassa
Et voinut jäädä olit ohikulkumatkalla
ainiin, kertoivat terveisiä muuten, mä tulin sieltä mistä päin tuulee

Ensimmäistä kertaa kukaan ei nuku
ei nuku
Ku kysytään uudestaan, kukaan ei puhu
Ei puhu

Liian hiljasta. näin ei ollu ennen täällä
Valoisa tulevaisuus tuli ja vei mennessään
Mä oon samassa paikassa missä viime kerralla
kaikki ennallaan, vielä hieman rempallaan
Meidät temmataan mukaan, ei voi syyllistää
Pää vaan ei käänny kattoo onko kaikki kyydissä
Hyvää matkaa. Mä välitän, tiedäthän
Nostan katseen pinnalle, ei viestiä vieläkään
karaistunu sietämään pirua merrassa
Tiedän paremmin vaan aavistuksen verran saa kaiken mihin pystyn,
kaiken mihin yletän
Pitäs nähdä pidemmälle, kurotan ylemmäs
Mut maisemat vaihtuu aivan liian nopeaan
Sit seuraavaan hetkeen, juuri ku totuin kokemaan
Jos kohtaamiset tapahtuu vaan ajotuksista ni historian kirjat ne
tyhjentyy aikomuksista
Siks mä en haluu järkeillä mun elämääni kunnes mä viimeisellä
henkäyksellä tiedän mitä tunnen
Haluun vetää maata alta tähän suuntaan, sanoo sen silmin kun en
jaksa tätä huutaa
Miks onnesta puhutaan niinkö jostain riskistä
Pitkään luulin väärin et raha pyörittääki ihmistä
Ku maailma pyörii ilman euroakaan taskussa
Älä mene kauemmas, mä sydämestä vastustan

Mä kellun eteenpäin, naamani veteenpäin
Aallot on takana, tyyntä mun edessäin
Koitan muistaa, mitä kävi kenet näin
Paljon unohtunu, elämä vaa menee näin
Ja mä vajoon hiljaa, kuuntelen kuin kuplat hajoo pintaa
En kaipaa valoo, ilmaa en mitää
Ei tarvii ohjaa, ei edes hengittää
Ja just ku mä kosketan pohjaa, sä ilmestyt jostai ja katseemme kohtaa
Hymyilet vähän, tuoksus virtaa ohi
Mut koht oot jo matkalla pintaa kohti
Sun lämpös ja keveytes sai ymmärtää vasta kuin yksin tääl pohjal on
kylmää ja raskast
ja vaikka mä oon liian syvällä varmaan, mä koitan nousta jos oot
ylhäällä vastas