Onnellisil ihmisil on onnelliset olot. Niil on oikeelliset arvot sekä hopeen vihree Volvo. Ne kokee niitten olemisen sokeriseks loistoks. Istuttaa puita pihamaalle omenien toivos. Onnelliset miehet ei käy bordellien hoidos, ne teki IT-kaupoil tosi korkeet bisnes voitot ja vahtikoira karkottaa ovel ne roistot, ettei taidekokoelmat lähde roskajengin poistoon. Onnellisil vanhemmil on onnellinen parisuhde, vastaukset lastensa ongelmille valistukses. Nuoret tajuu et ne säästyy molempien valitukselt, kuhan oppii peittää niitten todellisen ahdistuksen. Onnellisil naisil ei oo edes vaihdevosii. Miehil erektio ongelmaa tai verenpaine huolii. Ne tekee kaiken huolimatta mitä muut niist kelaa. Ne osaa tehä duunii ekaks, sit vast huvitella.

Ne jaksaa siivota, kaikki on toistaan hienompaa. Lapset soittaa pianoa ja loistaa yleistiedollaan. 18-vuotis synttäreil ne vetää miettoja ja äitienpäivän kerää lähi metsäst kieloja. Mielijohteest ne ei mee mukaan vaa kalkuloi ja illal yksin kukaan niist ei runkkaa vaan masturboi. Kun ne muuttaa kotoo niitten vanhemmil on asuntoi jos asuu voi jos omil rahoil pystyy maksaa laskut pois. Ne pitää rapujuhlii niitten luksusasumuksis. Niis on onnellisii vierait jotka tuskin sammuu puskii. Ne puhuu kaikest kuten työttömyyden kasvust tunnin. Sit lähtee et ne kerkee levänneinä aamul duuniin. Nää ihmiset itkee vaan lopputeksteis niin vähä ettei naama oo sotkuis meikeist. Ne on virkein ja lukeneina lopputenteis. Kai niitten koko onnellisuus johtuu geeneist?